EKSO - Euroopan kulttuuriyhdistys ry
Tuottaa yhteiskunnalliseen ja kansalaiskeskusteluun puheenvuoroja sekä järjestää seminaareja ajankohtaisista aiheista.



EKSO:n toimintasuunitelma 2025


Yleiset tavoitteet


EKSO:n tavoitteena on tuottaa puheenvuoroja yhteiskunnalliseen ja kulttuuripoliittiseen keskusteluun eurooppalaisen integraation, identiteetin ja elämänmuodon vahvistamiseksi. Yhdistys pyrkii nostamaan esiin erilaisia näkökulmia Euroopan monipuoliseen kulttuuri-, taide- ja yhteiskuntaelämään mm. järjestämällä tilaisuuksia, joihin puhujiksi kutsutaan eri alojen johtavia asiantuntijoita. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa EKSO edistää ja vilkastuttaa osaltaan eurooppalaista ajankohtaiskeskustelua sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua.


EKSO:n ajama kulttuurikäsitys on laaja-alainen ja avoin erilaisille näkemyksille, mutta se tunnetaan myös eurooppalaisten perusarvojen ja Euroopan yhdistymisen puolestapuhujana.


Toimintaympäristö


EKSO:ssa toiminnan perusajatuksia ovat aito kokoontuminen, luonteva yhdessäolo ja vapautunut keskustelu mieluiten lähietäisyydellä. Mahdollisuus etäkokouksiin tai muihin teknisiin ratkaisuihin ovat joskus korvanneet näitä perinteisiä toimintamuotoja ja toisaalta myös lisänneet osallistujapiiriä esim. ulkomailla oleviin toimijoihin. Puhtaasti etäkokouksiin nojaavat tapahtumat ovat kuitenkin herättäneet vain rajallisesti vastakaikua, koska ne rinnastuvat helposti kaikkeen muuhunkin ”ruutuaikaan”.


Euroopan ajankohtaiset asiat tulevat alkavana toimintakautena säilymään Suomessakin vahvasti kiinnostuksen kohteina ja päivittäisinä puheenaiheina. Sota Euroopan alueella Ukrainassa ja sen myötä Euroopan alueen turvallisuuskysymykset, EU:n kehittyminen, sisäinen koheesio ja toimintakyky ovat tulevana vuonna keskeisinä poliittisina teemoina.
Perinnäisen, Euroopan kulttuuriin ja kulttuurielämään nojaavana toiminta-ajatuksena EKSO pyrkii pitämään kulttuurin edelleenkin toiminnan keskiössä. Budjettiongelmat kuitenkin rajoittavat esim. esiintyvien taiteilijoiden ja elävien kulttuuritapahtumien järjestämistä, etenkin silloin kun niihin ei löydy muita, maksukykyisiä kumppaneita.
Muiden Eurooppa-asiaa edistävien yhdistysten tavoin EKSO seuraa kehitystä ja osallistuu kumppaniensa kanssa myös muilla forumeilla käytävään keskusteluun. Näistä merkittävin on Eurooppalainen Suomi ry sisarjärjestöineen.  Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. eri EU-maiden lähetystöt, kulttuurialan järjestöt ja ystävyysryhmät.


Toiminnan muodot


EU:n puheenjohtajamaiden esittely on EKSO:n perinteinen ja suosittu toiminnan muoto, joka tarjoaa mahdollisuuden fokusoida eri maiden historialliseen taustaan, nykypäivän elämään ja etenkin niiden omaperäiseen kulttuuriin. V. 2025 EU:n puheenjohtajamaina ovat Puola ja Tanska.


EU puheenjohtajamaiden esittelyt


Puola on Itämeren valtiona Suomelle varsin läheinen maa ainakin maantieteellisesti mutta muuten ehkä etäiseksi jäänyt naapuri. Historiallisesti Suomen ja Puolan yhteyksistä oli ehkä merkittävin puolalaisen prinsessan Katarina Jagellonican tulo v. 1562 Suomea hallitsevan Juhana herttuan puolisoksi, jolloin Turun linnasta käsin toimittiin aktiivisesti Suomen palauttamiseksi katolisen kirkon yhteyteen.  Lähihistoriasta muistamme taas hyvin Puolan kamppailun vapaamman yhteiskunnan ja perusoikeuksien puolesta 1980 luvun alussa, jolloin telakkatyöläinen Lech Wałęsa ja hänen johtamansa Solidarnosć ammattiyhdistyksensä tulivat kaikille tutuiksi.


Puolan myöhempi historia on, kuten muuallakin entisessä itä-Euroopassa, kokenut monia muutoksia eikä totuttautuminen kaikkiin EU:n julistamiin arvoihin, esim. tasa-arvo- ja oikeusvaltioasioissa, ole sujunut ongelmitta. Tätä suunnitelmaa kirjoitettaessa maata johtaa eurooppamielisenä tunnettu Donald Tusk, mutta monet sisäiset jännitteet ovat edelleen olemassa liberaalin ja konservatiivisen kansanosan välillä.


Kulttuurissa Puola tunnetaan etenkin muusikoistaan, joista monien ihastuttavien ”poloneesien” säveltäjä Frédéric Chopin on kuuluisin. Mutta mitä muuta Puolan kulttuuri tarjoaa? Mitä emme ole vielä Puolasta kuulleet? Minkälainen maa Puola oikein on EU:ssa? Mitä tarjoaa Puola matkailumaana nyt kun suomalaisille on avautunut ja monille jopa tullut tutuksi maayhteys Baltian reittiä myöten? Näitä asioita lähdemme selvittämään alkavana toimintavuonna.


Tanska ottaa EU:n kiertävän puheenjohtajan tehtävän loppuvuonna 2025. Se on monelle suomalaiselle ollut lähinnä läpikulkumaa, jonka kautta on ajettava kun haluaa matkustaa maitse Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Tanska itsessään tunnetaan lähinnä suuren pääkaupunkinsa, Kööpenhaminan ansiosta, jonka merkittäviin nähtävyyksiin kuuluu yksi Pohjois-Euroopan suurimmista huvipuistoista, Tivoli.


Taloudellisesti ja sosiaalisesti Tanska on nähty monessa suhteessa suorastaan mallimaana: työttömyys on lähes voitettu, työpaikkoja löytyy helposti ja palkkataso on korkea. Sosiaalisista ongelmista ei juurikaan puhuta, paitsi ehkä huumekysymyksestä, jonka suhteen maa on varsin suvaitseva. Menestyksen taustalla on pienen maan vahva konsensus-politiikka ja sosiaalisten ristiriitojen hyvä hallinta.


Tanskan puheenjohtajakautta käsitellään vuoden 2025 jälkipuoliskolla, ja siihen on vielä aikaa. Miltä maa, ja maanosamme, näyttää silloin, on vielä arvailujen varassa. Mutta tiedossa on kuitenkin mielenkiintoinen EU-maan esittely, mitä EKSO:n hallitus ryhtyy toimintavuoden alussa valmistelemaan.
Mikäli ao. maiden suurlähetystöt ovat mukana järjestelyissä, pyydetään suurlähettiläs avaamaan tilaisuus ja kutsutaan myös ao. maan kansalaisia osallistumaan. Tällöin on syytä harkita tilaisuuden ja siihen liittyvän keskustelun pitämistä englanninkielisenä.


Muu toiminta


V. 2022 on aloitettu myös pienimuotoiset kahvilakeskustelut, joihin kutsutaan kiinnostava puhuja eri aihepiireistä. Keskustelujen paikaksi on valittu Kruununhaan korttelikahvila Mariankatu 18, missä yleisömäärä on ollut parhaimmillaan n. 25 henkilöä. Tätä toimintamuotoa on tarkoitus jatkaa, ja hallituksen ”listalla” on jo monia tähän sopivia kiinnostavia nimiä.
EKSO on myös järjestänyt jäsenistölleen kiinnostavia vierailuja erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin ja järjestöihin (mm. SITRA, Eduskunta jne.). Näitä vierailuja suunnitellaan ja toteutetaan myös v. 2025. Esillä on jo ollut mm. CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation.


Euroopan kulttuuripääkaupungit 2025 tullaan myös sopivalla tavalla huomioimaan.


Yhdistyksellä on kaksi sääntömääräistä vuosikokousta, kevät- ja syyskokoukset. Kokouksissa kuullaan myös arvovaltaisia esitelmöitsijöitä ajankohtaisista, Eurooppaan liittyvistä aiheista. Kokoukset tarjoavat myös tilaisuuden pitää yhteyttä jäsenistöön ja tavata mm. uusia jäseniä henkilökohtaisesti.


Kotisivut on uudistettu ja ne toimivat nykyisin hyvin. Niitä pyritään edelleen parantamaan ja tiedotusta kehitetään myös muiden verkkokanavien kautta. Kotisivut toimivat osoitteessa eurocult.fi ja facebookissa. Ajankohtaista tietoa EKSO:n toiminnasta jaetaan myös jäsenkirjeillä.


Jäsenhankintaa pyritään tehostamaan yleisesti, mutta etenkin nuoremman polven suuntaan, ja näin on tavoitteena saada lisää Eurooppa-asioista kiinnostuneita henkilöitä yhdistyksen toiminnan piiriin.


Helsingissä, 30.10.2024
EKSO ry:n hallitus