EKSO avasi syyskautensa 25.9. kahvilakeskustelulla Kruununhaan tutussa Korttelikahvilassa, jossa puhujavieraana oli entinen suurlähettiläs, tietokirjailija Petri Tuomi-Nikula. Aiheena oli ensisijaisesti Tuomi-Nikulalta viime elokuussa ilmestynyt kirja "Erilaista diplomatiaa", joka kertoo hänen yli 40-vuotisesta urastaan eri tehtävissä ulkoministeriön sekä myös laajemmin kulttuurielämän palveluksessa.
Alun pitäen lehtimiesuralle lähtenyt Tuomi-Nikula aloitti diplomaattipalvelunsa lehdistöavustajana Bonnin edustustossa v. 1975 keskellä kylmää sotaa ja silloin Saksassakin vellonutta suomettumiskeskustelua. Vaikka Suomen tilannetta myös ymmärrettiin, se nähtiin varoittavana esimerkkinä Eurooppaan kohdistuvasta uhasta.
Sieltä ura jatkui Wieniin ja Lontooseen lehdistöneuvoksen tehtävissä ja myöhemmin suurlähettilääksi Roomaan ja Budapestiin. Tuomi-Nikulan Budapestin vuosina 2015-19 valtaansa kasvattanut pääministeri Viktor Orbán jo puolusti vahvasti kansallismielistä linjaansa, etenkin maahanmuuton vastustamista, sekä taisteli Brysselin ajamaa liberalismia vastaan.
Pitkältä uralta kertyneet monet mielenkiintoiset muistot ja havainnot Tuomi-Nikula on koonnut poikkeuksellisen kiinnostavaksi kirjaksi, joka on myös saanut lehdistössä arvostelumenestyksen. Teoksen kiinnostavuuden takaavat Tuomi-Nikulan poikkeuksellisen laajat yhteiskunnalliset suhteet aina keskeisiä päättäjiä myöten sekä hänen raikas henkilökohtainen tapansa kuvata itse elettyjä ilmiöitä ja tapahtumia.
Teema oli saanut korttelikahvilan aivan täyteen asiasta kiinnostuneita eksolaisia, ja keskustelu erilaisten, esiin nousseiden asioiden ympärillä oli varsin vilkasta.

Risto Veltheim
Hallituksen puheenjohtaja
EKSO

Menneitä tapahtumia

Historiaa

Euroopan Kulttuurisäätiö perustettiin Genevessä vuonna 1954 tavoitteena eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön edistäminen. Säätiön toimintaan kutsuttiin jo alkuvaiheessa mukaan kulttuuri- ja talouselämän vaikutusvaltaisia edustajia myös Suomesta. Ensimmäisiä suomalaisia jäseniä olivat mm. kauppaneuvos K.M. Teodor Auriala, vuorineuvos Göran Ehrnrooth, ministeri Eljas Erkko, vuorineuvos Heikki H. Herlin, professori Magnus Malmberg, vuorineuvos R. Erik Serlachius ja kauppaneuvos Hugo Timonen. 1960-luvulla Euroopan Kulttuurisäätiö aloitti ohjelman, jonka tavoitteena oli luoda kansallisten komiteoiden verkosto Eurooppaan. Suomen kansallinen toimikunta perustettiin vuonna 1969 vuorineuvos Herlinin aloitteesta. Tavoitteena oli eurooppalaisen kulttuurisen yhteyden korostaminen ”kolmantena tienä” toisaalta pohjoismaisen ja toisaalta Neuvostoliittoon suuntautuneen kansainvälisyyden rinnalla. Suomen Osasto on alusta asti toiminut kansalaisjärjestönä, ja yhdistysrekisteriin se merkittiin vuonna 1973.
Suomen Osasto on aina pitänyt esillä pohjoisen ulottuvuuden teemaa ja korostanut Itämeren ja sen ympärillä olevien maiden merkitystä Euroopassa. 1970-luvun lopulla perustettiin yhdistyksen aloitteesta Arktisen Keskuksen Säätiö. Vuonna 1992 aloittikin Rovaniemellä pohjoisten alueiden kansainvälinen tutkimus- ja kohtauspaikka Arktikum, joka pitää sisällään paitsi tutkimukseen, tietojenkeruuseen ja näyttelytoimintaan keskittyvän Arktisen keskuksen, myös Lapin maakuntamuseon. Itämeren alueen yhteistyö oli esillä erityisesti 1990-luvun Euroforum-seminaareissa, joiden aiheina olivat Muutos ja vastuu Pohjois-Euroopassa - Hyvinvointi ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta sekä Ihmisoikeudet ja vastuut. Suomen Osasto on käynnistänyt myös kansainvälisen Eurooppa koulussa -kilpailun Suomessa ja Virossa.

2000-luvun seminaarit: Eurooppa paikallistasolla ja Euroopan yhdentymisen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa

Yhdistyksen tehtävänä on aina ollut aktiivinen ja ajankohtaisiin aiheisiin tarttuva yhteiskunnallinen ja kulttuurikeskustelu. 2000-luvun seminaarien aiheina ovat olleet erityisesti eurooppalainen identiteetti, sivistys ja monikulttuurisuus. Keväällä 2007 järjestetty kansainvälinen The Idea of Europe: Continuity and Change -seminaari yhdisti näitä kaikkia teemoja. Seminaarissa pohdittiin EU:n rauhaan ja yhteistyöhön tähtäävää perusajatusta sekä keskusteltiin eurooppalaisista arvoista, identiteetistä ja sivistyksestä sekä niiden kytkeytymisestä taloudelliseen menestykseen ja hyvinvointiin. Lisäksi tutkittiin median, erityisesti Internetin, mahdollisuuksia eurooppalaisen julkisuuden luojana.
Median rooli on ollut keskeisesti esillä myös aiemmin. Elokuussa 2004 yhdistys järjesti yhdessä Ylioppilaslehden kanssa eurooppalaisten ylioppilaslehtien konferenssin Enlargement of young minds, joka kokosi lähes 70 osallistujaa 21 Euroopan maasta Helsinkiin. Konferenssilla juhlistettiin Euroopan Kulttuurisäätiön 50-vuotista taivalta. Nuorten ajatukset Euroopasta ja tulevaisuudesta sekä sukupolvien välisen dialogin edistäminen ovat olleet yhdistykselle tärkeitä teemoja vuosien varrella.
2000-luvulla Suomen Osaston toiminta on laajentunut suomalaisiin yliopistokaupunkeihin Helsingin ulkopuolella. Marraskuussa 2001 pidettiin seminaari Kaamoksen valossa – Pohjoinen Euroopan turvallisena voimavarana Arktikumissa Rovaniemellä. Helmikuussa 2003 järjestettiin seminaari Oulu – eurooppalainen menestystarina ja keväällä 2004 Jyväskylässä alueellisen kehittämisen seminaari Kulttuurin paikka. Syksyllä 2006 järjestettiin Turussa seminaari Turku ei jätä kylmäksi! yhteistyössä Turku Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011 -hankkeen kanssa. Vuonna 2008 järjestettiin Seinäjoella seminaari Seinäjoki –Lakeuden Bryssel, jossa pohdittiin Seinäjoen roolia ja sen muutosta yhdentyvässä Euroopassamme.
Vuonna 2007 alkanut EU-puheenjohtajamaita esittelevä luentosarja puolestaan tutustuttaa EKSO - Euroopan Kulttuuriyhdistys ry:n jäseniä kulloinkin EU-puheenjohtajana toimivan maan talouteen, politiikkaan ja kulttuuriin.
Vuonna 2009 EKSO - Euroopan Kulttuuriyhdistys ry. juhli 40-vuotisjuhlaansa. Tämän kunniaksi yhdistys kirjoitutti historiateoksen, joka julkaistiin juhlaseminaarin yhteydessä syyskuussa 2009.
Lokakuussa 2012 yhdistyksen nimi vaihtui muotoon EKSO - Euroopan Kulttuuriyhdistys ry.
Vuodesta 2013 lähtien EKSO on järjestänyt Minne menet, Eurooppa? -luentoja. Seminaarit ovat yleisölle avoimia ja niitä järjestetään noin kaksi kertaa vuodessa. Luennot käsittelevät erilaisia eurooppalaisia aiheita, ja seminaareja on järjestetty muun muassa teemoilla Eurooppa ja nuoret, Filosofien Eurooppa sekä Venäjä, Suomi ja Eurooppa.
Tavoitteenamme on liikkumisen kautta kasvattaa nuorten hyvinvointia. Tämä tehdään tietysti luomalla positiivinen ympäristö ja paljon eri harrastusmahdollisuuksia.

Euroopan Kulttuurisäätiö - Kulttuuriyhteistyön edistäjä

Sveitsiläinen filosofi Denise de Rougemont ja joukko samanhenkisiä eurooppalaisia perusti vuonna 1954 Genevessä Euroopan Kulttuurisäätiön. Johtavana ajatuksena oli: "Ellemme voi yhtyä poliittisesti ja taloudellisesti, yhtykäämme edes kulttuurisesti" . Pyrkimyksenä oli edistää eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä sekä sisällyttää inhimillinen ja kulttuurinen ulottuvuus jälleenrakentamiseen. Vuonna 1960 säätiö siirtyi Amsterdamiin.
Ensimmäisiä toimenpiteitä oli sarja Euroopan kulttuuriyhteistyötä ja tulevaa kehitystä käsitteleviä kokouksia sekä apurahaohjelman laatiminen. Päämääränä oli monikansallisen yhteistyön tukeminen Euroopassa. Tämä on edelleen säätiön toiminnan kantava ajatus. Säätiöllä on myös eurooppalaisten instituutioiden verkosto, joka toimii yhteiskunta-, ympäristö- ja mediatutkimuksen aloilla eri Euroopan maissa. Euroopan Kulttuurisäätiö toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan neuvoston ja Euroopan komission kanssa. Mm. Erasmus-, Tempus- ja Eurydice-ohjelmat ovat saaneet alkunsa säätiön Euroopan unionilta saamina toimeksiantoina. 1960-luvun lopulla alettiin perustaa kansallisia komiteoita yhteyksien laajentamiseksi ympäri Eurooppaa.
Säätiön puheenjohtajina ovat toimineet Alankomaiden Prinssi Bernhard sekä professori ja entinen oikeusministeri Ynso Scholten. Nykyinen puheenjohtaja on H.K.K. Alankomaiden Prinsessa Laurentien. Säätiön neuvoa-antavassa elimessä Advisory Councilissa on mukana Suomen Osaston entinen puheenjohtaja, professori Laura Kolbe.
Tänä päivänä Euroopan Kulttuurisäätiön tavoitteena on edelleen rajoja ylittävä kulttuuriyhteistyö Euroopassa ja sen lähialueilla. Säätiön toiminnan kantavana ajatuksena on "The experience of diversity - the power of culture". Säätiö avustaa erilaisia kulttuuriprojekteja, minkä lisäksi säätiöllä on omat ohjelmansa taiteen, median ja liikkuvuuden saroilla. Tavoitteena on löytää uusia, innovatiivisia tapoja tehdä kulttuurista yhteistyötä. Verkossa toimiva LabforCulture -kulttuuriportaali on hyvä esimerkki Säätiön aloittamasta hankkeesta, joka mahdollistaa kulttuuritoimijoiden verkottumisen, kokemuksien vaihdon ja tiedonhankinnan. Euroopan Kulttuurisäätiö toimii eurooppalaisen kulttuuripolitiikan puolestapuhujana Euroopan Unionissa ja lähialueilla sekä tukee kulttuuriorganisaatioita niiden pyrkimyksissä alueilla, joissa kulttuuripolitiikan käytänteet ovat vielä kehittymässä. Säätiön vuosien 2006-2008 toiminnan fokuksena on tutkia taiteen ja kulttuurin avulla ihmisten moninaisuuden kokemuksia sekä kampanjoida positiivisia kokemuksia luovien olosuhteiden mahdollistamiseksi.