EKSO:n toimintasuunnitelma 2026 

Yleiset tavoitteet 

EKSO:n tavoitteena on tuottaa puheenvuoroja yhteiskunnalliseen ja kulttuuripoliittiseen keskusteluun eurooppalaisen integraation, identiteetin ja elämänmuodon vahvistamiseksi. Yhdistys pyrkii nostamaan esiin erilaisia näkökulmia Euroopan monipuoliseen kulttuuri-, taide- ja yhteiskuntaelämään mm. järjestämällä tilaisuuksia, joihin puhujiksi kutsutaan eri alojen johtavia asiantuntijoita. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa EKSO edistää ja vilkastuttaa osaltaan eurooppalaista ajankohtaiskeskustelua sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua. 

EKSO:n ajama kulttuurikäsitys on laaja-alainen ja avoin erilaisille näkemyksille, mutta se tunnetaan myös eurooppalaisten perusarvojen ja Euroopan yhdistymisen puolestapuhujana. 

Toimintaympäristö 

EKSO:ssa toiminnan perusajatuksia ovat aito kokoontuminen, luonteva yhdessäolo ja vapautunut keskustelu mieluiten livenä, lähietäisyydellä. Mahdollisuus etäkokouksiin tai muihin teknisiin ratkaisuihin ovat joskus korvanneet näitä perinteisiä toimintamuotoja. Ne ovat toisaalta myös lisänneet osallistujapiiriä esim. ulkomailla oleviin toimijoihin. Puhtaasti etäyhteyksiin nojaavat tapahtumat (tyyliä webinar) ovat kuitenkin herättäneet vain rajallisesti vastakaikua, koska ne rinnastuvat helposti kaikkeen muuhunkin ”ruutuaikaan”. 

Euroopan ajankohtaiset asiat tulevat alkavana toimintakautena säilymään Suomessakin vahvasti kiinnostuksen kohteina ja päivittäisinä puheenaiheina. Sota Euroopan alueella Ukrainassa ja sen myötä Euroopan alueen turvallisuuskysymykset, EU:n kehittyminen, sisäinen hajaantuminen ja toimintakyky ovat tulevana vuonna keskeisinä poliittisina teemoina. 

Perinnäisen, Euroopan kulttuuriin ja kulttuurielämään nojaavana toiminta-ajatuksena EKSO pyrkii pitämään kulttuurin edelleenkin toiminnan keskiössä. Budjettiongelmat kuitenkin rajoittavat esim. esiintyvien taiteilijoiden ja elävien kulttuuritapahtumien järjestämistä, etenkin jos niihin ei löydy muita, maksukykyisiä kumppaneita. 

Muiden Eurooppa-asiaa edistävien yhdistysten tavoin EKSO seuraa kehitystä ja osallistuu kumppaniensa kanssa myös muilla forumeilla käytävään keskusteluun. Näistä merkittävin on Eurooppalainen Suomi ry sisarjärjestöineen. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. eri EU-maiden suurlähetystöt, kulttuurialan järjestöt ja ystävyysryhmät. 

EKSO välittää jäsenistölleen kutsuja muiden tahojen järjestämiin tilaisuuksiin, milloin ne selvästi liittyvät EKSO:n omaan toimintaideaan. Tämä pyritään toteuttamaan ilman liiallista viestitulvaa jäsenille. 

Toiminnan muodot 

EU:n puheenjohtajamaiden esittely on EKSO:n perinteinen ja suosittu toiminnan muoto, joka tarjoaa mahdollisuuden fokusoida eri maiden historialliseen taustaan, nykypäivän elämään ja etenkin niiden omaperäiseen kulttuuriin. V. 2026 EU:n puheenjohtajamaina ovat Kypros ja Tanska. 

EU:n puheenjohtajamaiden esittelyt 

Kypros on Välimeren valtiona Suomelle etäinen maa ainakin maantieteellisesti, joskin turismi saarelle on tuonut maata tunnetuksi monille. Etnisesti saari jakautuu kahteen osaan, kreikkalais-ortodoksiseen eteläosaan (Kyproksen tasavalta), sekä islamilaiseen ja turkinkieliseen pohjoisosaan (Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta). Näistä kreikkalainen osa edustaa pinta-alasta n. 2/3 ja turkkilainen osa n. 1/3. 

Molemmat yhteisöt ovat kyenneet elämään vuosisatoja sovussa, kukin omalla alueellaan ja omilla elintavoillaan. Maan itsenäistyttyä v. 1960 ristiriidat väestönosien kesken alkoivat kuitenkin kärjistyä ja johtivat avoimiin yhteenottoihin. V. 1962 YK perusti rauhanturvaoperaation UNFICYP hillitsemään tilannetta. Suomen osallistuminen tähän operaatioon sen alusta alkaen on tehnyt siitä yhden näkyvimmistä ja pitkäaikaisemmista kohteista rauhanturvatoiminnassamme. 

Maan itsenäisyystaistelun johtohahmo ja pitkäaikainen johtaja, arkkipiispa Makarios, pystyi pitämään asioita jotenkin aisoissa, mutta tilanne järkkyi äkillisesti v. 1974, kun Kyproksen kreikkalaisessa pääkaupungissa Nikosiassa tapahtui vallankaappaus. Sen takana nähtiin Kreikan silloinen sotilasjuntta sekä kiihkokansalliset ainekset, jotka ajoivat saaren liittämistä Kreikkaan, ns. enosis. 

Turkki toimi nopeasti ja miehitti Pohjois-Kyproksen suojellakseen siellä olevia islaminuskoisia, ja maa jakautui de facto kahteen osaan. Tämä jako on säilynyt aina tähän päivään saakka. Vaikka puheet saaren uudelleen yhdistymisestä ovat elossa, ja YK:n johdolla on käynnissä välitystoimintaa, niin sovinnon aikaansaaminen lähitulevaisuudessa näyttää epätodennäköiseltä. 

Kyproksen tasavalta liittyi EU:hun v. 2004 saaren de facto jaosta huolimatta, ja se tullee nostamaan Pohjois-Kyproksen ”laittoman miehityksen” esille puheenjohtajakaudellaan. Vaikka Kyproksen saarta voi tarkastella monelta kannalta, myös sen rikkaan luonnon ja historian näkökulmasta, niin poliittinen tilanne tullee olemaan EU:nkin näkökulmasta yksi merkittävä keskustelun aihe. 

Irlanti ottaa kiertävän puheenjohtajan tehtävän loppuvuonna 2026. Myös Irlanti on eräässä mielessä jakaantunut saarivaltio, ainakin jos kuuntelee Irlannin tasavaltalaisarmeijaa (IRA), joka on kiivaasti ajanut saaren yhdistymistä. Ongelman muodostaa se, että kun Irlanti itsenäistyi v. 1931 tasavaltana, jonka pääuskonto on katolilaisuus, pienempi osa pohjoisessa halusi pysyä osana Iso-Britanniaa, ja samalla säilyttää anglikaanisen uskontonsa. 

Näiden kahden alueen välillä on pitkään vallinnut jännitys, jonka aseelliset järjestöt, kuten IRA, ovat vieneet aina verisiin yhteenottoihin saakka. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin varsin rauhallinen sillä ns. Pitkäperjantain sopimuksella v. 2005 IRA on päättänyt lopettaa sotilaallisen toimintansa vaikka saaren yhdistyminen elää vielä monien mielessä. 

EU:ssa Irlanti on ollut yksi varsinainen menestystarina. Saamiensa tukien ansioista se on kehittynyt nopeasti ja noussut Euroopan köyhimpien maiden joukosta keskitason valtioksi. Osansa tähän on tuonut Irlannin liberaali verotuspolitiikka, mikä on tuonut mm. runsain mitoin EU-alueen markkinoista kiinnostuneita amerikkalaissijoittajia maahan. Irlannilla on myös mielenkiintoinen kulttuurielämä, mm. lukuisia kuuluisia kirjailijoita kuten James Joyce, WB Yates, Oscar Wilde ja Samuel Beckett. 

Mikäli ao. maiden suurlähetystöt ovat mukana järjestelyissä, siten että ao. maan suurlähettiläs pyydetään avaamaan tilaisuus ja myös ao. maan kansalaisia kutsutaan osallistumaan, on syytä harkita tilaisuuden keskustelun pitämistä kokonaan englanniksi. Vaikka tämä saattaa hieman vähentää joidenkin osalta omakohtaista aktiivisuutta keskusteluun, niin eksolaisten osallistumiseen puheenjohtajamaatilaisuuksissa se ei ole vaikuttanut. Osallistujamäärät myös englanninkielisiin tilaisuuksiin ovat kokemusten perusteella olleet korkeita. 

Muu toiminta 

Vuonna 2022 on aloitettu myös pienimuotoiset kahvilakeskustelut, joihin kutsutaan kiinnostava puhuja eri aihepiireistä. Keskustelujen paikaksi on valittu ”Korttelikahvila” Kruununhaassa ja yleisömäärä on parhaimmilaan n. 25-30 Tätä toimintamuotoa on tarkoitus jatkaa ja hallituksen ”listalla” on jo monia tähän sopivia kiinnostavia nimiä. 

EKSO on myös järjestänyt jäsenistölleen kiinnostavia vierailuja erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin ja järjestöihin (mm. Suomen Pankki, Eduskunta jne). Näitä vierailuja suunnitellaan ja toteutetaan myös v. 2026. Esillä on jo ollut mm. Helsingin kaupungin puutarhat, jotka tekevät arvokasta työtä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi, sekä John Nurmisen säätiö. 

Euroopan kulttuuripääkaupungit 2026 (Oulu ja Trenčín/Slovenia) tullaan myös sopivalla tavalla huomioimaan. 

Yhdistyksellä on kaksi sääntömääräistä vuosikokousta, kevät- ja syyskokoukset. Kokouksissa kuullaan myös arvovaltaisia esitelmöitsijöitä ajankohtaisista, Eurooppaan liittyvistä aiheista. Kokoukset tarjoavat myös tilaisuuden pitää yhteyttä jäsenistöön ja tavata mm. uusia jäseniä henkilökohtaisesti. 

Kotisivut on uudistettu ja ne toimivat nykyisin hyvin. Niitä pyritään edelleen parantamaan ja tiedotusta kehitetään myös muiden verkkokanavien kautta. Kotisivut toimivat osoitteessa eurocult.fi ja Facebookissa. Ajankohtaista tietoa EKSO:n toiminnasta jaetaan myös jäsenkirjeillä. 

Jäsenhankintaa pyritään tehostamaan yleisesti mutta etenkin nuoremman polven suuntaan ja näin pyritään saamaan lisää Eurooppa-asioista kiinnostuneita henkilöitä yhdistyksen toiminnan piiriin. Jäsenmaksun maksavien jäsenten määrä on nykyisin n. 60. 

Helsingissä, 30.10.2025 

EKSO ry:n hallitus