EKSO:n toimintasuunnitelma 2024

Yleiset tavoitteet 

EKSO:n tavoitteena on tuottaa puheenvuoroja yhteiskunnalliseen ja kulttuuripoliittiseen keskusteluun eurooppalaisen integraation, identiteetin ja elämänmuodon vahvistamiseksi. Yhdistys pyrkii nostamaan esiin erilaisia näkökulmia Euroopan monipuoliseen kulttuuri-, taide- ja yhteiskuntaelämään mm. järjestämällä tilaisuuksia, joihin puhujiksi kutsutaan eri alojen johtavia asiantuntijoita. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa EKSO edistää ja vilkastuttaa osaltaan eurooppalaista ajankohtaiskeskustelua sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua. EKSO:n ajama kulttuurikäsitys on laaja-alainen ja avoin erilaisille näkemyksille, mutta se tunnetaan myös eurooppalaisten perusarvojen ja Euroopan yhdistymisen puolestapuhujana. 

Toimintaympäristö 

Toiminnan perusajatuksia ovat aito kokoontuminen, luonteva yhdessäolo ja vapautunut keskustelu. Mahdollisuus etäkokouksiin tai muihin teknisiin ratkaisuihin ovat korvanneet osittain perinteisiä toimintamuotoja, mutta toisaalta myös lisänneet osallistujapiiriä. Ikärakenteeltaan varttuneen jäsenistön taholta ne ovat herättäneet vaihtelevasti vastakaikua, koska ne rinnastuvat helposti kaikkeen muuhun ”ruutuaikaan”. Euroopan ajankohtaiset asiat tulevat säilymään Suomessakin vahvasti kiinnostuksen kohteina ja päivittäisinä puheenaiheina. Sota Euroopan alueella Ukrainassa ja sen lähialueella Lähi-Idässä nostavat Euroopan alueen turvallisuuskysymykset esiin kysymyksinä, jotka heijastuvat monellekin elämänalueelle. EU:n kehittyminen, sisäinen koheesio ja toimintakyky ovat tulevanakin vuonna edelleen tärkeitä poliittisia teemoja. Euroopan parlamentin vaalit huhtikuussa tulevat lisäämään kiinnostusta Euroopan integraation ydinkysymyksiin ja vilkastuttamaan keskustelua Suomessakin. Perinnäisen Euroopan kulttuuriin ja kulttuurielämään nojaavan toiminta-ajatuksen EKSO pyrkii pitämään edelleenkin toiminnan keskiössä. Etenkin maaesittelyjen yhteydessä pyritään kunkin maan kulttuurisia erityispiirteitä ja vahvuuksia nostamaan esille. Budjettiongelmat kuitenkin rajoittavat esim. esiintyvien taiteilijoiden ja elävien kulttuuritapahtumien järjestämistä, ellei niihin löydy muita, maksukykyisiä kumppaneita. Muiden Eurooppa-asiaa edistävien yhdistysten tavoin EKSO seuraa kehitystä ja osallistuu kumppaniensa kanssa myös muilla forumeilla käytävään keskusteluun. Näistä merkittävin on Eurooppalainen Suomi ry. sisarjärjestöineen. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. eri EU-maiden lähetystöt, kulttuurialan järjestöt ja ystävyysryhmät. 

Toiminnan muodot 

EU:n puheenjohtajamaiden esittely on EKSO:n perinteinen ja suosittu toiminnan muoto, joka tarjoaa mahdollisuuden luoda fokus eri maiden historiaan, nykypäivään sekä etenkin niiden omaleimaiseen kulttuuriin. Vuonna 2024 puheenjohtajamaina ovat Belgia ja Unkari. On syytä ehkä mainita, että Unkarin EU-puheenjohtajuuteen suhtaudutaan joillakin tahoilla hyvinkin kriittisesti ja se pyritään jopa estämään. EKSO valmistautuu toimintavuoteen kuitenkin nykyisen käytännön mukaisesti.

Belgia 

Belgia sijaitsee Euroopan ytimessä monessakin mielessä. Se on ollut toisen maailmansodan jälkeen aktiivisesti mukana ja ns. perustajajäsenenä kaikissa eurooppalaisen yhteistyön hankkeissa. Se on myös saanut isännöidäkseen sekä Euroopan integraation eli EU:n keskeiset toimielimet että mm. NATO:n päämajan. Hallitusten välisen yhteistyön ohella Brysselissä toimii myös lukuisa määrä eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita. Tämän vuoksi Bryssel on tullut monille tutuksi kohtaamis-, kokous- tai työpaikkana, kun taas muu Belgia on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kielellisesti Belgia jakaantuu kahteen osaan, ranskankieliseen Walloniaan ja hollanninkieliseen Flanderiin. Näiden ryhmien keskinäinen kiistely on ajoittain johtanut jopa todellisen hajoamisuhan mahdollisuuteen, mutta nykyisin tilanne vaikuttaa rauhalliselta. Luonnollisen yhteiskunnallisen kehityksen mukana väestö myös yhtenäistyy - joskin kieliominaisuutensa säilyttäen. EKSO:n Belgia-tapahtuma keskittyy paitsi Belgian historian ja kulttuurin, myös belgialaiselle yhteiskunnalle ominaisten luonteenpiirteiden tarkasteluun. Edelleen tarjoutuu tilaisuus tarkastella Belgian ja belgialaisten poliitikkojen roolia Euroopan integraatiossa sekä Belgian omaa lähiyhteistyötä mm. BENELUX-yhteisössä. Tilaisuuteen pyydetään puhujiksi Belgiaa tuntevia asiantuntijoita, ja sitä kehitellään mm. Belgian suurlähetystön, Suomessa toimivien ystävyysyhdistysten sekä Belgiassa toimivan kulttuuriinstituutin kanssa. Ajankohdaksi tapahtumalle tullee maalis-huhtikuu. 

Unkari 

Tämän päivän Unkari on erityisen ajankohtainen ja haastava, mutta myös mielenkiintoinen tarkastelun kohde. Vielä kylmän sodan päättyessä Unkarin suhteet Suomeen, kuten muihinkin Pohjoismaihin, olivat läheiset. Itäblokin murruttua Unkari toivotettiin tervetulleeksi vapaiden eurooppalaisten valtioiden perheeseen (EU:n jäsen vuodesta 2004), ja sen tulevaisuus näytti ihanteelliselta. Erityisesti Suomen osalta kiinteitä suhteita vahvistivat kielisukulaisuus ja sen myötä monet kulttuurisiteet. Kehitys Unkarissa on kuitenkin ollut hyvin vaihtelevaa, ja äänestäjien suosiosta ovat kilpailleet vapaamielistä ja EU-henkistä kehitystä ajavat puolueet sekä myös omaperäistä kansallista ja selkeän autoritaarista politiikkaa tarjoavat voimat. Näiden johdossa tällä hetkellä presidentti Viktor Orbán, jonka politiikkaa esitellään meilläkin lehdistössä lähes päivittäin. Unkarin osalta ei siis ajankohtaisia keskustelunaiheita puutu, mutta tarkoitus on myös avata Unkarin mielenkiintoista ja rikasta historiaa sekä sen vanhaa ja monipuolista kulttuuria. Tilaisuuden varsinaiset valmistelut aloitetaan ensimmäisen vuosipuoliskon päättyessä. 

Muu toiminta 

Vuonna 2022 aloitetut pienimuotoiset kahvilakeskustelut, Café Europa, joihin kutsutaan kiinnostava puhuja eri aihepiireistä, jatkuvat edelleen. Keskustelujen paikaksi on valittu kruununhakalainen korttelikahvila ”Mariankatu 18”, missä yleisömäärä on parhaimmillaan ollut noin 25 henkeä. Tätä toimintamuotoa on tarkoitus jatkaa, ja hallituksen ”listalla” on jo monia tähän sopivia kiinnostavia nimiä. Tilaisuus on omakustanteinen eli osallistujat maksavat oman kahvilamaksun etukäteen ilmoittauduttaessa (nykyisin 10 euroa). Euroopan kulttuuripääkaupunki Tartossa tullaan myös sopivalla tavalla huomioimaan. Esillä on ollut myös ajatus yhteisestä matkasta Tartoon ja tutustumisesta sen historiaan ja kulttuurielämään. EKSO pyrkii myös huomioimaan merkittävät eurooppalaiset taidetapahtumat sekä mahdollisuuden vierailla erilaissa, kiinnostavissa yhteiskunnallista keskustelua edistävissä järjestöissä ja yhteisöissä. Ensi vuonna on tarkoitus järjestää myös tilaisuuksia, joissa esitellään Suomen europarlamentaarikoita. Yhdistyksellä on kaksi sääntömääräistä vuosikokousta, kevät- ja syyskokoukset. Kokouksissa kuullaan myös arvovaltaisia esitelmöitsijöitä ajankohtaisista, Eurooppaan liittyvistä aiheista. Kokoukset tarjoavat myös tilaisuuden pitää yhteyttä jäsenistöön ja tavata mm uusia jäseniä henkilökohtaisesti. Tiedottamista tullaan edelleen parantamaan mm. uusittujen kotisivujen ja muiden verkkokanavien kautta. Kotisivut toimivat osoitteessa eurocult.fi sekä Facebookissa. Jäsenhankintaa pyritään tehostamaan yleisesti, mutta etenkin nuoremman polven suuntaan, ja näin pyritään saamaan lisää Eurooppa-asioista kiinnostuneita henkilöitä yhdistyksen toiminnan piiriin. 

Helsingissä, 13.11.2023 EKSO ry:n hallitus